Korjauspajalla – eroottinen novelli

"Miten voin auttaa rouvaa?"Äh! Hän kutsui minua rouvaksi! Kuka hän luuli olevansa, ajattelin kimpaantuneena, vaikka minä oikeastaan olinkin rouvasihminen. Katsoin häntä. Hän hymyili edelleen. Odottavasti. Läpivalaisten. Sitten sain esitettyä asiani. Avasin laukkuni ja pengoin kovalla tohinalla sinne pakkaamaani rikkinäistä leluapinaa pitäen katseeni koko ajan naulittuna mieheen. Hän katsoi leluapinaa ja sen irronnutta kättä, otti apinan ja painoi silmälasinsa otsaltaan silmille ennen kuin tutkaili leikkikalua tarkasti kuin pientä vauvaa. Hän hymyili isällisen ylpeästi. Hän piti työstään, käsityöläisen ammatistaan."Kyllä minä hänet korjatuksi saan. Käsi tarvitsee vain uuden nauhan, eikä varmaan haitaksi olisi, vaikka sen vaihtaisi toisestakin kädestä", hän tokaisi ja katsoi minua edelleen kiiluvin silmin. Työnilokin sen varmasti sai aikaan, mutta niiden hehku sai housuni kostumaan.-