Kitabı oku: «Kaini»

Jacob Fredrik Lagervall

Kaini

Murhekuvaus Kahdessa Kohtauksessa

Julkaisija – Good Press, 2021

goodpress@okpublishing.info

EAN 4064066346164

Sisällysluettelo

JÄSENET.

1. KOHTAUS.

2. KOHTAUS.

JÄSENET.

Sisällysluettelo

AADAMI.

EEVA.

KAINI.

AABELI.

MEHAALA, Kainin vaimo ja sisär.

EENOKKI, heijän poikasa.

Heijän nuorempia lapsiaan.

Yläinen ääni.

1. KOHTAUS.

Sisällysluettelo

(Adamin majan luona).

1. NÄYTÖS.

Aadami ja Eeva.

EEVA (näkee Aabelin Ulkona).

Ah tuo armas Aabelini,

Nuorin poikani poloinen,

Viisas viimen synnytetty,

Ymmärrykseltä ylävä,

Kikareelta kiitettavä;

Kuin se soitteloo somasti,

Kaunis lapsi lauleloopi,

Ilautteloo Iseesä,

Vielä enemmän emeesä;

Kuin pijan pajuiset pillit,

Kirjakepit kiiruisasti,

Tekee väkkärät väleen,

Asettaapi aijan päällen,

Majan päällen myllynmallit,

Onkivavat valmistaapi,

Suorittaa sujuvat sukset,

Kuutit kuusenkoskuvasta.

AADAMI.

Tott on työsä työntekiän,

Askareesa aikamiehen;

Kaini hänen kaltaissasa

Toen toimitti asiat,

Toimitteli toimevasti,

Kahto talontarpeita,

Kaikki kahteli hyväksi,

Kaikki laitto laavullesa:

Eikä enee ehtinynnä

Huvitusta huimanmielen,

Lapsipuoskan laitoksia.

Aika Aabelin mäneepi

Typötyhjissä teoissa,

Varsin jonnijoutavissa;

Hyvin on lapsi laiskistunna

Kurjistunna kultaisesi;

Ainoat on Ajanviekit

Lausumiset, laulamiset,

Sormet soitullen sopiivat

Eivät totu toimen töihen,

Taivu tarvis askareihen.

EEVA.

Vielä mieli mielipuolen

Lapsen ymmärrys yhäite,

Tavat vielä taipumata,

Käännös käytöksen kepiä.

AADAMI.

Se oisi Aabelin asia

Kahtoo Kainin neuvokkia,

Vartenottaa vanhemmalta

Mahinmutkat mahtavalta,

Opetuksia osavan:

Ja jos toisin totteleisi

Niin olisi oiva poika,

Minullenkin mieleinen.

EEVA.

Kyllä opit kyntömiehen,

Teot kaikki työntekiän

Väleen oppiivi osava,

Pian nouvattaa nopia,

Mahin mahtava tapaavi,

Keksii kerran nähtyäsä;

Uurastuu ukoksi tullen,

Paranoopi partasuuna,

Vaurastuupi vanhempana.

Kieroon Kaini kahteloopi,

Aina Aabeli iloinen,

Yhtä ylpiä kotona,

Viisas, vikkelä, väkevä,

Aina liukas liikenneeltä

Hyvänähtävä näöltä,

Aina äitilleen alainen,

Emän mieltä ehtiväinen,

Kuuliainen kultaiseni,

Sisärillen siivonpoika:

Vaikka vasten veljeänsä

Tahtoo toisinaan torua.

AADAMI.

Ne on torat toimettoman,

Kursaokset kunnottaman;

Kaini kaikissa teoissa

Eeimäissä, eilimäissä,

Kaini kahtoopi taloa,

Tarkoin pellut pehmittääpi,

Yksin töitä suorittaavi.

Kaini kaivaapi ojija,

Kaini kaikki toimittaapi

Mik on koissa korjattava,

Mitä kerätään keolla.

Ei ne ou verran veittäviä,

Toinen uros toimellinen

Tuohon on toivo toisenlainen

Vara varma vanhanpäivän;

Toinen raivo poikarakki.

Vähänarvoinen apuna,

Vihan viisas, liijan liukas,

Pahapaltoinen puheelta;

Vaan ej pijä vanhempaasa

Vertaissanaan veljeäsä;

Paremmalleen paimenpoika

Vielä tohtiipi torua.

EEVA.

Toinen leikillään toruupi,

Toinen totta tonkaisoopi;

Yhenvertaiset vereltä,

Yhtäsyiset synnynnältä,

Ei ou Kainikaan enempi

Eikä suurempaa sukua.

AADAMI.

Molemmat on moitittavat

Toinen liijalta toelta,

Toinen toenpuutokselta:

Vaan ei Kaini ensimäissä

Heijän kiistoissaan heristä,

Alti alku Aabelista.

EEVA.

Väli väätyllä vitalla,

Väli vääntämättömällä;

Toinen toisikymmeninen,

Toinen ammoin aikamiessä,

Kauvan jo ite isänä;

Sepä oisi oiva lysti

Jos olisi lapsenlainen,

Pahan puoskan, puolimielen;

Niin ma vielä vihtoisinkin,

Kylvettäisin kylkiäsä.

AADAMAI.

Elä vaarra vanhintamme,

Vaarra vanhuuvenvaroa,

Syytä ensinsyntynyttä,

Kaho ylen Kainiamme,

Kaini kasvolta rumempi

Vaan on vahva vartalolta

Runsas ruumiisa väellä,

Töitä tehessä tekevä,

Tavoilta hyvintasainen

Aina Aabelii enempi.

Sie et kurjoa kurita,

Raahi rangaista väheä;

Etkä oikein opeta,

Tapojasa taivuttele,

Toenpuolellen totuta

Etkä vahvasti vakuuta

Sovinnollen Kainin kansa;

Kuinka kuunella tulisi

Sillen siivolla puhua

Jotta työllen juohattaavi,

Joka opettaa osaapi

Mahin maata kyntämään,

Viljelemään viisauven.

EEVA.

Minua panet pahaksi,

Huuvat huolimattomaksi,

Yhtä höpläksi löpäjät;

Vaan et vainenkaan itestä

Sano yhtäkään sanoa;

Outko koskaan kokenna

Häntä neuvoa nerolla?

Tokk out toella torunna,

Hävytöntä hängäissynnä?

Ounko kuullut jollonkullon

Ett oisit kouluta kokenna,

Kurittanna kunnotonta,

Opettanna omin kunnoin,

Miten missäkin tilassa,

Kuten kussakin kulussa

Mitä tarvitaan tapoja,

Kuten kukin käytös käypi?

(Kahtelee nähäkseen Aabelia).

Kussa kulkenoon kuriton?

Tuossa kultani tulookin

Kaho kaunista näköä!