Kitabı oku: «Kuusi vuotta Siperiassa», sayfa 11

III

Nyt istuu ylkä sanotulle paikalle, ja laulajat pitkittävät aterian aikana:

 
Loi Jumala pojan emolle
Antoi Luoja hautojalle.
Kuin syntyi emylle pojut
Emä oli hengettä olilla
Pojat hengettä tyvessä.
Loi Jumala hengen emälle,
Emyt hellä hengen pojalle.
Isä hulkku hyytä hymppynen piossa
Jäätä käntty kainalossa.
Isä rapsii saunatietä
Kaprii saunan kynnyksiä.
Isyt kyseli: min' antoi Jumala meille?
Loiko Luoja luokkakättä,
Antoiko armollinen atrakättä?
Vieras nainen, viekas nainen
Kylän nainen pettelikko
Se petti vanhan isän
Vanhan taatan vaaliani.
Se vaites vastaeli:
Ei luonut Luoja luokkakättä
Ei antanut armollinen atrakättä,
Antoi astian pesiän
Toi tuvan pyyhkiän
Toi pirtin pesiän.
Isyt oli mielillä pahoilla
Sydämmillä surkiammilla
Sapsii tulia saunatieltä
Kepsii mennä kiuka'alle.
Toinen nainen naapurista
Se toi toet sanomat.
Oo! isyt vana isä
Vanha taatta vaaliani,
Elä ole mielillä pahoilla
Ole mielillä hyvillä
Sy'ämmillä lempeämmillä.
Loi teille Luoja luokkakättä
Armollinen antoi atrakättä.
Isyt mielellä hyvillä
Syämmillä lempeämmillä
Kepsy tulla kiukaalta
Kepsi mennä kellariin.
Sivalsi sian lihutta
Otti vanhaa lehmän voita
Toi siis tuopilla olutta
Kantoi kaksikorvasella.
Hiiva alla, vahto päällä,
Keskellä olut punanen.
Hyysi hyytä piossa
Jää kättynen käessä,
Millä emyttä siiyttää
Emyn saunan maassa maatessa
Olkosilla olossa
Lavosilla levätessä. —
Toi isä soimesta hevosen
Kaukalolta kauran syöjän.
Toi papin Paiteesta
Kirkkoherran Kiiovasta.
Toi lukkarin omiltamailta,
Pantiin nimi vellolleni
Pantiin kutsu kullalleni
N. N. (esim. Juho) papin pantu nimi.
Nimi on papin panema
Nimi lukkarin luettu
Kirkkoherran kirjoitettu
Nimi mammon mairoiteltu.
N. hellä velvyeni!
Jos nyt muutat polvuttasi
Elä muuta mielyttäsi
Ylön elä kaso kantajasi
Vett'o vanha vaaliasi.
Emy on nähnyt suuret vaivat
Kuoria kovat kipiät.
Monet yöt oli unetta
Monet aamut murkinatta
Monet päivät lounaatta
Monet illat iltaisetta.
Yhes kesäses yös
Kuuet hunnut kuivaeli
Kaheksat kapaloitsi.
Muut naiset unet makasi
Kälyt kyljet kääntelivät.
Ain oli käsi kätköissä
Viisi sormee vivussa.
 

IV

Syönnin ajalla kääntyvät laulajat isä-miehen eli puhe-miehen puoleen laulaen:

 
Isä mies isyjen poika
Päämies päivetty kypärä
Lagle lauan otsallinen!
Papin sulka paras sulka
Se on pantu parrallesi
Levitetty leuvallesi.
Kuule tänne kuin mä puhelen
Tähe tänne kuin sanelen.
Kysykkö isyen appii
(Nyt rupee isämies apua korjaamaan).
Min annap isyt aviksi?
Taatta soimesta hevosen
Kaukalolta kauran syöjän.
Kysytkö emyen appii
Min annap emyt aviksi
Pojalle ainoalle?
Emyt paijan palttinaisen
Narvan kaaren kankahista
Pihkavan pitkistä linoista.
Maahan asse avinainen
Rinnan eestä ristitelty
Ihan suista sulkuteltu
Kulkun alta kulliteltu
(toinen:
Alta kulkun kumakoittu)
Alta polven poimiteltu.
Kysykkö vellon appii
Min annap vello aviksi?
Vello vaskisen satulan
(Vello saarnaisen satulan)
Kysykkö sisson appii
Min antaa siso aviksi?
Siso silkkisen sinerkan
Siso kultasen kussikan.
Kysykkö setän appii
Min annap setä aviksi?
Setä rapsaa rahalle.
Kysykkö vävyn appii
Min annap vävy aviksi?
Vävy ruoskan vaskivarren
Vaskivarren ja kultasiiman.
Kysykkö enon appii
Min annap eno aviksi?
Eno rapsaap rahalle.
Kysykkö mimmin appii
Min anap mimmi aviksi —
Mimmi rapsap rahalle.
Kysykkö kylän appii —
Kylän miehet isäni
Kylät naiset emäni
Kylän pojat puolet vellot
Kylän tyttäret sisarueni.
Avittakaa ainuttani
Matkamiestä marjuttani.
Ken soalla, ken solella
Ken on vaskisormuksella.
(Ainoat ajat kylässä
Kylä kyyttiä kysyy
Paimen palkkaa anoo).
 

V

Kerääjä kääntyen ylkään.

 
Mä kyselen kannattelen
Mihin panet apirahasi?
Vai ostat sota-hevosen
Vai ostat sota-satulan
Vai ostat pyrreen pyssyn?
Elä osta sota-hevosta
Elä osta sota-satulaa
Elä osta pyrreetä pyssyy.
Osta orja emällesi
Tuo tulen puhuja
Saa saunan lämmittäjä
Tuo veen tuoja.
Vett' on vanha vaaliasi
Nousee ohkaen olilta
Voivotellen vuoteelta
Lyöpi kättä kylkiissä.
 

VI

Syötyä kiitetään isäntää, emäntää näin:

 
Kyl' on meijän taatalla
Kyl' on huolta huolitellut
Kyl' on murrellut murotta.
Noustu on aamulla varrain,
Ennen muitten nousemaa
Ennen kuun kumettamista.
Viepi verkkoja veteen
Tuotu on lohta Laukaasta
Vimpaan meren selältä
Lohet suuret hammasluista
Kaik' oli taatan lauvan päällä,
Vielä on orrella ravattu.
Pyhät on käynyt pyssyn kanssa
Aret on käynyt atran kanssa.
Tuonut on tetret lehtikorvat
Saanut sarvipää jänikset. —
Aitumala mammolleni!
Syöttämästä, juottamasta
Päälle paljo palvomasta.
Kyllin syötti, kyllin juotti
Kyllin kyllältä piteli.
Kyl' on meiän mammolleni
Noustu aamulla varain,
Ennen muien nousemista
Ennen kuun kumettamista.
Sulaili kesäisen voin,
Kakut paisto paisteella.
 

VII

Ennen lähtöä lauletaan juuri hankkiessa:

 
Jouvu jouvu velvyeni
Jouvu juomukaisueni
Jo kävin uksesta ulos
Veräjästä vainiolla
Jo löin silmiä iteen
Jo löin luomet lounaassa.
Jopa illakko joutuu
Hämärikkö heittiää.
Isä mies isyjen poika
Päämies päivätty kypärä!
Laho kyselen kannattelen
Perin pohjin poimittelen
Etimmäinen tien käyjä
Vellon aseen ajoja!
Onko sinne soinen matka
Vai onko vesinen matka?
Ku on soinen matka
Suku suuri silloittaapi,
Ku on vesinen matka
Sitte viekää vene vesille.
(Kääntyen sulh. lauletaan:)
Jouvu jouvu velvyeni!
Neiti kutsuu kuun valolla
Äijä päivän vaietessa
Muu suku murkinaksi. —
Jo on tuotu tuomivitsat
Hankittu hanen pajuset
Niillä pieni pieksetään
Matala maahan lyyään
Neion suuressa suvussa
Leviässä lensiössä. —
Elä huoli velvyeni!
Kyll' on seinä setiä
Toinen se'än poikia
Kyll' on karja kaasikkeita.
 

VIII

Juuri kun rekehen istutaan lauletaan:

 
Viisas vahtii viilon alta
Kavala katoksen alta
Joka aita on arpaita —
Noiat nuoleksi noiskoot!
– Lähteköön Luoja luokallesi
Armollinen aisallesi!
Aja hiljaa velvyeni!
Elä aja kiustun kiireest'
Ajat hingistys hikeen
Kassat ne utuiset hurstit
Liinalakanat hyväiset.
Onnekas oli velvyeni,
Kynsi kymmenen vakoo
Kylvi kymmenen jyvää,
Siitä kasvoi onni kaura
Onni kaura ja onni otra.
Sillä syötteli hevosta
Jaaikkoista jalotteli.
 

IX

 
Jo näkyy neion linna
Neion kastari kojoaa.
 

(Sinne tullessa tehdään vastarintaa morsiamen talossa, eikä tahdota päästä sisään ennen kun on kortteri ostettu rahalla. Lauletaan):

 
Tehkää lahti lauta portit
Lahti lautaiset veräjät!
Ammu avattaessa
Kiuksu kiinni pannessa!
Neito pilotaa piilosta
Vaataa vaski renkahasta.
(Talon puolustajille):
Elä ota verta velloltani
Kauvetta kalevastani
Ota veri vieraalta
Kauve kaiken rahvaan.
(Sulhaselle):
Elä nouse maahan marjueni,
Hevoselta hellyeni
Varsalta valermueni!
Ennen kun kuusi kumartaa,
Ennen kun viisi vitsaksi venyy.
(Morsian-talon laulajat tarjoen olutta yljälle):
Nouse maahan marjueni,
Hevoselta hellyeni
Varsalta valermueni
Vastumaisille valoille.
Nouse onnemme ojasta
Hateemme haon alta
Kultasilla kortoisilla
Hopiaisilla olilla.
Kuin menet puola porstuaan,
Siastarani sienitsaan
Läpi uksien ounapuisien
Läpi vitsasen veryen,
Elä kosse saapastas kynnyksis
Kynnykset on kyven alaiset.
Lyökkö risti rinnallesi,
Kahen puolin kaulallesi,
Eteen tee emäsi risti,
Taaksesi taatan risti,
Viereesi vellon risti,
Sivullesi sisaren risti.
 

X

Tupaan tullessa tulijat:

 
Terve tuppaa tultu
Ennen nähtyä majaa
Eletty rahvaassa!
Varpaat alas valuvat
Kynnet kylmettyvät,
Nyt oli utunen ilma
Juoksi räntä rästähistä
Puissa viitta viisin varsin
Kauhtana kaheksin varsin
Kussikasta kultaherneet.
 

XI

Yljän laulajat lausuvat:

 
Isä mies isyjen poika
Päämies päivetty kypärä
Lakle lauan otsallinen!
Kuule tänne ku mä juttelen,
lähe tänne ku mä sanelen.
Elä piä maassa marjuttani
Permannolla pienyttäni,
Ei oo marjut maasta saatu
Permannolta pienyttäni.
Ossa sihu sirkulleni
Paras paikka partilleni,
Alle pyykien pyhäisen
Alle tuohuksen vahaisen,
Miss' on Maaria maannut
Luojut lounatta piellyt
Pyhä risti rengotellut.
Kappaa lauta rahalla
Peitä penkki penningillä.
Elä itke isän rahaa,
Kyllä meillä rahaa ompi.
Sepyt on meiän isämme
Meillä ompi setä seppä
Taatan vello on takoja.
Yksi laiva lainehtii
Toinen purjeissa ajaa.
Olkoon kiitetty Jumala
Tänätty totinen Luoja!
Jo sain sihan sirkulleni
Parhaan paikan partilleni
Alle pyykien pyhäisen,
Alle tuohuksen vahaisen,
Miss' on Maaria maanut
Luojut lounatta piellyt
Pyhä risti rengotellut.
Istukko velvyeni
Äijän tuvin turkin päälle
Ämmän höyhenpadjan päälle,
Selin seinää sinistä
Lahti lautaa valkiata.
 

XII

Ylkä istuu nyt pöydän taakse, hänen laulajansa laulaa morsiamen talon kunniaksi:

 
Lankoiseni lintuiseni
Langot linnukaisueni!
La' kyselen kannattelen
Perin pohjin poimittelen.
Onko nääliä vävyllä
Onko nälän poikasia?
Viekää velloni hevonen,
Se on velloni hevonen
Mik' on hurstiin huputeltu
Synnykseltä suitset päässä.
Viekää kultaiseen kunitsaan
Hopiaiseen soimeen,
Siellä ompi kulta patsas
Siellä ompi kulta kokka
Sinne sio velloni hevonen.
Katso kaasiken hevoista,
Se on kaasiken hevonen,
Mik on helmillä ehitelty,
Heitä heiniä etehen
Katso saaha kauroja.
Muulla suulla mustat ruunat.
Lankoiseni lintuiseni
Hyväiset on meijän langot
Hyväinen laatu lankoisilla.
Lako katso langon riihtä
Lako langon laattiata
Lako katson kainostani
Vaata varjostani.
Lako katson kantapäillä
Varpaan nenillä vajotan.
En minä seiso sillallesi
Seison kemppi kengilläni.
– Lankoseni lintuseni
Langot linnukkaisueni!
Hyväiset on meiän langot
Hyväinen laatu langoilla
Hyväiset on meiän langot
Hyväiset on langon lapset.
Hoitaneet kylän sikoita
Kaiseneet kylän kanoja.
Ei ole sian tonkelmaa
Ei kanan kaapelmaa.
Tiion taion on ootettu velvyttäni
Halattu emäni lasta.
Toisin tupa lämmitetty
Taion tare suojennettu.
Onko lakien laulajata?
 

XIII

Nyt esiintyvät morsiamen laulajat.

 
Lähekkö Jumala aviksi
Kullalleni kukkumaan
Virrelleni vierimään!
Terve kuu, terve päivä
Terve vastoinen vävyni
Kukali tulit?
Tulitko Luojan tietä myöten
Maariaisen maata myöten?
Ken sinun tiellä terveytti
Ken antoi arolla kättä? —
Kuu alta, päivät päältä
Luojat luotehen nenästä
Jumala jojen takanta. —
Terve hattu pää-laelta
Terve kauhtana kultaloimi
Terve kultanen kusakka.
Terve kintaat käjestä
Terve kirjat kintaista
Terve viitta viisin varsin
Terve kauhtana kaheksin,
Terve paita palttinainen
Maahan asti avinainen
Narvan kaaren kankahista
Pihkavan pitkistä linoista
Rinnan eestä ristitelty
Hihan suista sulkuteltu
Kulkun alta kulliteltu
Alta polven poimiteltu.
Terve saappaat jalasta
Terve sukka saappaista
Terve kirjat sukista.
Istuu kuin Moskovan molotsa
Niinkuin pajarin pantu
Ivolinnan isvosikka
Narvan kaaren kaupan poissa.
Kaksi kaikesta väestä
Mies valittu kymmenestä.
Terve kaikki saae-väki
Kaik' on suku suurta miestä
Kaik' on saajut saappaissa
Hienot herrasväkeä.
Vellot verka kauhtanoissa
Itse saarut sametissa.
Kaasiket vävyn sisaret
Kaik' on silkissä hyvässä
Pyhä päivän rätsinäissä.
Kuin on kaason päät siottu
Niin on miekan päät niottu.
Kuin on kaasot kengitetty
Niin on hevoset rauvotettu.
Isä mies isyjen poika
Päämies päivetty kypärä
Kuule tänne kun mä juttelen
Tähe tänne kui sanelen!
En mie rahatta laula
Suutani kullatta kuluta
Kieltä en pieksä penningittä.
Mie oon vanha ja rumala
Tervaskanto ja kamala.
(Nyt korjaa laulaja itsell. rahaa.)
 

XIV

Ylkä-miehen puolesta:

 
Isä mies isyjen poika
Päämies päivetty kypärä
Kuule tänne kuin mä juttelen
Tähe tänne kuin sanelen:
Ei mee meto minuun
Ei puutu olut punainen
Koi saa neittä nähäkseni
Neion nimee tietääkseni.
Miss' on neion piilospaikka
Hanuen sala sakara,
Missä neio piilustelee?
Morsiamen puolue:
Hanut hiusta harjaeloo
Hanut on aitassa kovassa
Vellon vehnä salvon päällä
Yhdeksän lukon takana
Esi-lukku kymmenettä.
Isämies:
Lukut suullani sulatan
Votan ilman vottimitta.
 

XV

Sulhasen seurassa olevat vaimot menevät morsian-kamariin ja laulavat:

 
Terve sauna, terve sammal
Terve kiukaa merin kivinen
Laki lahnan suomuksinen
Perä sein' on petran luinen
Kylki-sein' on kynne päinen
Ovisein' on ouna puinen.
Terve sopa, terve solki
Terve se soan alainen.
Terve kaksi kaasa naista
Kolme korvan vierellistä
Neljä neion ituita.
Kaikki maa valasteloo
Valkealta aanovalta,
Kaikki maa punerteloo
Punaselta aanovalta.
Kaikki maa kellarteloo
Hyviltä kelta pauloilta.
(Tarjovat neiolle leipää ja olutta).
Syö syötetty minoni
Juo juotettu minoni!
Syökkö meijän syömisiä?
Saarut saajani lähetti
Mesileivät velvyeni.
Haukkaa pala haapiasti
Pure pala puikiasti.
Juo juotettu minoni
Maista meijän mallasvettä
Juo meijän humalavettä
Ota meijän otravettä.
Katso meijän kauravettä.
(Neito kolmesti haukkaa ja kolmesti juo).
– Näytä käkö kätesi
Virpu viisi sormuttasi!
Jo näytti käkö kätensä
Synnykkö sormus sormeesi
Oikeaasi sormeesi
Sormeen nimettömään!
Käet on paksut minnollani
Käet paksut, sormet hoikat
Käet käärimän kutojan
Sormet rihman suoristajat.
(Sormus annetaan morsiamelle).
 

XVI

Kun palaavat morsiamen tyköä yljän luo:

 
Olkoon kiitetty Jumala
Tänätty totinen Luoja
Jo sain neittä nähäkseni
Jo söi meijän syömisiä
Jo joi meijän juomisia
Jo joi meijän humala-vettä
Maisti meijän mallas-vettä
Otti meijän otra-vettä
Katso meijän kaura-vettä
Pitää mieltä meijälää
Mieltä meijän vellolleni.
(Sulhaselle):
Minä näin sie et nähny!
Sait sen mitä halasit
Saimme sen himotun minjän
Saimme sen hänen halatun.
 

Näitten viime värsyjen aikana ostaa isämies morsianta hänen isältänsä, ja morsian lahjoineen tulee yljän tuomana sisään.

XVII

Nyt tuodaan morsiamen lahjat sulhaisen su'ulle.

 
Lahjan tuojat:
Nouskaa eestä risten rahvas
Kahen puolen kaltiskaa
Laha paistaa pilosta päivä
Kuu ikkunasta kumettaa
Suku katsoo lahjojasi. —
Onko lahjani lahkeet?
Tarkastajat:
– Kui oo pantu papuskoija
Tuppaeltu tupuskoita —
Kyll' on pitkät, kyll' on hienot
Kyll' on hienoo heijaeltu
Kalan kieltä keträelty
Kyll' on hienoo kuottu.
 

XVIII

Hää-väki:

 
Aitumala neijolleni
Kaksi neijon kantajalle
Kolme neijon kuorialle
Neljä neijon emälle
Koi antanu neijon maata
Ripasäären rengotella
Kuin kutoi näitä lahjoja
Tupa kuusinen kumisi
Laki lautanen helisi
Ei oo antanu kylän maata
Siltä kaiteen kaljunalta
Siltä pirron piukkinalta
Kääryrattaan kärinältä.
 

XIX

Hääväkeä asetetaan ruualle.

 
Yljän seurue:
Elä kanna kaakkujasi
Pilaeli piirajasi
En minä tullut syömistä varten
Enkä juossut juomista varten,
Tulin aineeni aviksi
Vähä vellon vierilliseks'.
Lankoiseni lintuiseni
Langot linnukaisueni
Kaikki on pesty puhtaaksi
Lusikat lumen palasiksi
Lauat lahti valkiaksi
Kynnykset kyyhkeän alaiset.
On käynyt käkö tuvassa
Vierryt virppi permannolla
Kuiskannut kuusi pihassa
Tuutikko toisessa käessä.
– Ei käynyt käkö tuvassa
Eikä vierryt virppi permannolla.
Vierit virpit vellon naiset.
 

XX

Syönnin jälkeen:

 
Aitumala langolleni
Pomosiba kullalleni
Syöttämästä, juottamasta
Päälle paljo palvomasta
Kyllin syötiin, kyllin juotiin,
Kyllin kylliltä piteli.
En kraaksutellut kovita
Enkä paukutellut palanneita
Piirakat reen pituiset
Leivät saijan saarnalliset
Oluet meen makuiset.
Kyll' on minun lankoiseni
Kyll' on minun lintuiseni
Kyll' on huolta huolitellut
Kyll' on murrellu muretta
Tämän tunnin tarpeheksi
Tämän kuuron kunniaksi
Kyll' on minun lankoiseni
Kyll' on minun lintuiseni
Kyll' on huolta huolitellut
Aret on käynyt atran kans'
Pyhät on käynyt pyssyn kans'.
Aret on pyytänyt ahvenia
Pyhät pyytänyt pyyn lihoja.
Mitä on lohta Laukahassa
Mitä on vimpaa meressä?
Suuret hauet kulta suomut
Kaik' oli langon lauan päällä.
Viel' on orrelle ravattu.
Ees' oli ehinen lauta
Takan' oli tammen lauta.
Kyll' oon käynyt pulmissa monissa
Käynyt saassa saajuessa,
En oo syönyt niitä syömisiä
Enkä juonut niitä juomisia
Mitä näissä lankuessa.
 

XXI

 
Morsianparia kehutaan:
Olkoon kiitetty Jumala
Tänätty totinen Luoja
Jo sain kaksi kasvanutta
Yhtä pitkät, yhtä suuret
Yhtä muotoiset molemmat
Yhteen käyvät silmän rypsyt
Vierööt poset verevät.
Jos on naista minneessä,
Kyll' on miestä vellossa.
Viel' on velloni pitempi
Vielä on päätä korkeampi.
Kerjäläiset käyvät kieltä
Santit saatteli sanoja
Sanottiin velvyttäni
Ei sanottu saavan naista.
Sai naisen naapurista,
Otti naisen omilta mailta.
Yksi ounapuu oli kylässä,
Yksi oksa ounapuussa,
Yksi oksassa omena.
Sekin sillalle putosi
Vieri sillalta veteen.
Senkin otti velvyeni
Sen tapasi tammieni.
Oto toto velvyeni
Laha lähen kottii
Laha mie juttelen ennellesi
Sanon saunan tuojallesi
Vieraat otit omakses
Omat heitit vieraaksi
Sisos siirtelit sivulle
Vellon naiset vierastasi.
Elä huoli velvyeni
Sen on suutinut suuri Luoja
Laatinut hyvä Jumala
Pojan naija morsianta
Tytön mennä miehelään.
Teille tyhjä, meille tyhjä
Tyhjä tytön sihaan
Tyhjä tytön tyyvittäjälle
Lapsen laakitellulle.
Kuin katson neijon kantajaa
Kuin hulkkuu syän piossa
Kaksi kättä kainalossa
Aina on vesisin silmin.
Ai hullua tytön isää!
Toista hullua tytön emää
Kuin antavat käskyn käestä
Antoi orjan ovesta.
Ketä nouset käskemään?
Käsket kahta kämmentä
Niinkuin käärimäisyttäni,
Lähettele jalkoja
Niinkuin lemmiteltyjäni,
Ojentele olkapäitä
Niinkuin ottamaisuttani —
Kun tulee suvi suloinen
Tulee hellä heinä-aika
Kallis kauran leikkoo-aika.
Isä mies isyjen poika
Päämies päivetty kypärä!
Laha kyselen kannattelen
Onko sanassa tehny
Kättä lyyessä kädellä
Saaha isälle tytön sihaan
Kihlakunta kirveitä
Valtakunta valjaita,
Mit' itse metsään menööt
Mit' itse metsästä kotiin tuloot
Sylen puita mennessä leikkaa
Tois on tullessa sahaavat
Emälle tytön sihaan
Vakan täysi vaapukoita
Seulan täysi siestareja
Saaha pankit paasi pohjat
Saaha kultainen korenta
Minet itse kaatuu kaivotielle
Kaivolta itse tupaan?
Neitsyeni neitsykkeni
Elä ole pahoilla mielin
Elä oo surkein syämmin
Ei pannut siun isäsi
Ei pannut sinun emäsi
Ei pannut pakenialle.
Panit vanhalle talon pojalle
Kyntömiehelle kypenelle.
Kyntömies on vellyeni
Mutajalka muurameni.
Kyllä meijän vellollamme
Ompi maita kynnettynä
Kyll' on siementä selitetty
Pellolle viritelty
Ääret vieret vehnämaita.
– Neitsyeni neitsekkoni
Elä oo pahoilla mielin
Elä surkeen syämmin
Ei pannut sinun isäsi
Eikä pannut sinun emäsi
Ei pannut pakenevalle
Panivat kun kannalle kapustan
Niinkuin naatin nauriille.
Tuntoo, velvyeni tuntoo
Tupaa tehdä, tallii salvoo
Pannoo pangille vannetta
Pyrryttelee lypsikölle.
Neitsyeni neitsikkoni
Elä käy kengättä kujalla
Kapsikatta kaivotiellä.
 

XXII

 
Morsiamen suku:
Sisarueni N. N. (nimi)!
Olit yksi, maksoit kaksi
Seisot seitsemän sihassa
Olitko kuu kotosi päällä
Päivyt päällä tanhuvasi.
Kun astut jalan tupahan
Kynnys eessä kynehtii.
Ku astut laavitsalle
Niin lauta eessä lainehtii.
Se oli ilmutta ijässä
Se oli polvutta parasta,
Mi ikä isän kotona
Polvut mamman polven luona,
Kylä ei kuullut kurjuttasi
Vanhemmat valeuttasi.
Toisin toisessa talossa
Toisin vieraat veräjät
Toisin ukset ulvahteloo.
(N. N.) sisarueni!
Kuhun jätät vanhan emän
Vanhan mamman vaaleasi,
Kevät kankaan kutojaksi
Hienon pirran pirkuttajaks'.
 

XXIII

 
Tyttö erotessa:
Siitkööt minun sihaani!
Paratkoot paikkueni —
– Taian teille toisen tulla
Toisen teijän vieraaksi – .
Otrat otsin kasvakoot,
Otrat otsin, kaurat kaksin
Vehnät vaon viertees!
 

XXIV

Sulhasen taloon mennään.

 
Yljän seurue:
Jouvu jouvu velvyeni
Jouvu juomukkaisueni!
Isyt kotona oottelee
Hautoja halailee
Rinnakkaisen riihen eessä.
Ylkä:
– Yksin tulin, kaksin menen
Sylen täyen, saanin täyen.
On mitä hevonen veittää,
Liina harjan liikutella.
Neittä helminta vetää
Panimistä taluttaa.
Halle on hänen erota —
Ihastukko meijän ennee?
Ihastu elä pelästy.
– Jo toin tulen puhujan
Jo toin saunan lämmittäjän
Jo toin veen tuojan.
 

XXV

Toisena hää-päivänä kun huivi pannaan pään ympäri:

 
N. N. (mors. nimi) sisarueni
Kuule tänne kui mä juttelen
Tähe tänne kui sanelen
Kui näälän naiset nappajaat:
Jo kassa kaotetaan
Hieno hiuksi heitetään.
Kun oli kassa kauluessasi
Sinis oli viitta valta'asi.
Tuli vihma, ne virutti
Tuli tuuli, kuivaeli.
Kuin sait marjut muille maille
Tuomut toisille vesille,
Kano muille kallioille,
Lintu muille liivakkoille,
Nimi toinen annetaan
Entinen unohetaan.
Kutsutaan jo kurjueksi
Maan pahaksi mainitaan.
Siis ett' maksa maasta rohta
Rikkaa riihen edestä
Olen kortta ett kuominalta
Peltikkäistä permannolta – .
Se oli polvutta parasta
Mi ikä isän kotona,
Polvut mamman polven luona.
Olit yksi, maksoit kaksi
Seisot seitsemän sihassa.
Mamma kutsu meijän marja,
Taatto kutsu meijän tammi,
Vello kutsu meijän virppi,
Siso kutsu meijän sirkko.
Kysymätt' kävit kylässä
Anomatta vainiolla.
Kysy äijät, kysy ämmät
Kysy kymmenen kyty'y
Sapsi sata nattaa.
Siis kysy kypärä päältä
Ni'ku kovalta koivulta
Ni'ku kylmältä kiveltä.
– Itetin ihanat silmät
Viäretin poset verevät – .
(Yhtämittaa nyt sulhaselle ja taas morsiamelle):
Tunsit tulla, tunne olla
Taija tarkasti piellä
Tunsit ottaa, tunne hoitaa
Taija tarkasti pitää
Elä lyö yhestä syystä
Elä kaikkia kahesta
Elä kohta kolmannesta —
Lyö syystä kymmenestä.
Neitsieni neitsikkoni,
Kuin lienee ylön hyvä
Saat kuussa kuus kiitosta
Kaksitoista kymmentä kesässä.
Kun lienet ylön pahaja
Siis saat kuussa kuuet ruoskat
Kahettoista kymmenet kesässä.
 

XXVI

Lauletaan viime-aterian aikana ennen kun hääväki lähtee, kun jo morsian on ruokaa laittamassa:

 
Aika aika neitsyeni
Istumasta astumaan
Käymään kälyn jälillä
Ano piian askaleilla.
Kuule tänne kui mä juttelen
Tähe tänne ku sanelen!
Ku se kukko kerran laulaa
Siis sie päätäsi kohenna.
Kun se kukko toisen laulaa
Siis sie jalkasi kengitä.
Kun se kukko kolme laulaa
Siis sie tuisaha tupaan.
Lietso lekko permannolla
Ota tuli tupaan
Ota pangit paasi pohjat
Ota kultanen korenta,
Siis sie vieri vesille
Siis sie ka'a kaivotielle.
Vieritä vakka kivelle
Jauha jauhot kiireesti
Seulo jauhot siiviästi
Leivo leivät liehkeästi
Elä jätä alle hänen munia
Päälle elä pääskysen munia.
Sitä ei suo meijän enne
Meijän hautoja ei halaja.
Elä oottele meijän nattoo,
Nato laajap lahjoja.
Elä oottele kälyy,
Käly kääri lapsia.
Elä ottele kytyy,
Kyty menee kyntämään. —
– Neitsyeni neitsikkoni!
Kuule tänne kui mie juttelen
Tähe tänne kui sanelen:
Kun tulee tora taloon
Ääni äijälän taloon,
Siis sie tuissaha tuaasta ulos,
Siis sie armu ammujia
Heitä heinät hevosille
Lase kättä lampaalle.
Sinne viskaa vihasi,
Tule naurulla tupahan.
Siis tunnut hyvän hyväksi
Hyvän miehen tyttäreksi
Hyvän pojan puolisoksi.