Kitabı oku: «Scapinin vehkeilyt», sayfa 3

SEITSEMÄS KOHTAUS

Scapin. Silvestre.

Silvestre. Kyllä minä tunnustan sinut aika vehkeilijäksi, asia on jo hyvällä alulla. Mutta toiselta puolelta olemme toimeentulomme takia pulassa, meillä ei ole rahaa, ja velkojat ahdistavat meitä joka puolelta.

Scapin. Anna minun vaan toimia, keino on jo keksitty. Tuumin vaan, mistä saisin luotettavan miehen näyttelemään erään tarvitsevan henkilön osaa. Odotahan. Tiedätkös mitä, paina myssysi hiukan kallelleen, noin, nojaudu toiseen jalkaasi, toinen käsi puuskassa, mulkoile ja marssi kuin teaatterikuningas. – Kas, noin on hyvä. Seuraa minua.

Silvestre. Yhtä vaan pyydän sinulta, älä laita minua mihinkään rettelöihin oikeuden kanssa.

Scapin. Loruja. Me jaamme vaarat kuin veljet ainakin. Kolme vuotta enemmän tai vähemmän vankeutta ei saa peloittaa jaloja miehiä.

Alas.

TOINEN NÄYTÖS

ENSI KOHTAUS

Géronte. Argante.

Géronte. Näin hyvän tuulen puhaltaessa saapuvat meikäläiset vielä tänään tänne. Eräs Tarentumista tullut merimies kertoi nähneensä palvelijani paraillaan valmistautuvan matkaan, Mutta tyttäreni tapaa tullessaan kaiken pahemmalla kannalla kuin mitä olimme luulleet. Sillä se, mitä kuulitte pojastanne kerrottavan, kumoo perinpohjin kaikki tuumamme.

Argante. Olkaa huoleti. Minä lupaan poistaa kaikki esteet tieltämme ja ryhdyn heti paikalla toimeen.

Géronte. Rohkenenko, herra Argante, sanoa teille jotain? Lasten kasvatus on seikka, johon on ryhdyttävä täydellä todella.

Argante. Se on totta. Mitä sillä tarkoitatte?

Géronte. Tarkoitan vaan, että alkusyy nuorten huonoon käytökseen on kasvatuksessa, jonka he ovat saaneet isältään.

Argante. Niin joskus onkin. Mutta mitä sillä tarkoitatte?

Géronte. Mitäkö tarkoitan?

Argante. Niin.

Géronte. Tarkoitan vaan, että jos kelpo isän tavoin olisitte pitänyt poikanne hyvässä kurissa, niin ei hän olisi tehnyt sellaisia kepposia kuin nyt.

Argante. Hyvä. Siis te olette pitänyt omaa poikaanne hyvässä kurissa.

Géronte. Epäilemättä. Ja suuttuisin kelpolailla, jos hän olisi tehnyt jotain poikanne tekojen kaltaista.

Argante. Ja jos tuo sama poika, jota te kelpo isän tavoin olette pitäneet hyvässä kurissa, olisi tehnyt jotain vielä pahempaakin? Hä?

Géronte. Mitä?

Argante. Mitäkö?

Géronte. Mitä te tarkoitatte?

Argante. Tarkoitan vaan, herra Géronte, että parasta on olla tuomitsematta niin äkkipikaa toisten käytöstä, ja katsokoon se joka tahtoo soimata, eikö omassa kodissaan ole mitään mätähaavaa.

Géronte. En ymmärrä arvoituksianne. Kyllä minä selitän. Oletteko kuullut jotain pojastani puhuttavan?

Argante. Voi olla mahdollista.

Géronte. Ja mitä sitten?

Argante. Palvelijanne Scapin, kiukuissani kun olin, puhui vaan ohimennen asiasta; hän tai joku muu voi selittää teille lähemmin. Mitä minuun tulee, menen heti keskustelemaan jonkun asianajajan kanssa ryhtyäkseni tarpeellisiin toimenpiteisiin. Näkemiin asti.

TOINEN KOHTAUS

Géronte. Mitä juttuja täällä on tekeillä! Jotain vielä pahempaa? Minä puolestani en tiedä mitään sen pahempaa, ja minun mielestäni on naiminen vastoin isänsä tahtoa teko, joka voittaa kaiken, mitä voi kuvitellakaan.

KOLMAS KOHTAUS

Géronte. Léandre.

Géronte. Ah! Kas, tuossa hän onkin!

Léandre (juosten Gérontea syleilemään). Isäni! Kuinka olen iloinen nähdessäni teidät taas kotona!

Géronte (karttaen syleilyä). Ei kiirettä' Puhukaamme hiukan tärkeistä asioista.

Léandre. Sallikaa minun syleillä teitä ja —

Géronte (karttaen taas). Ei kiirettä, sanon minä.

Léandre. Mitä! Te ette salli minun syleillä teitä osoittaakseni iloani?

Géronte. En. Meillä on asioita keskenämme selviteltävinä.

Léandre. Mitä asioita?

Géronte. Anna minun katsoa sinua suoraan silmiin.

Léandre. Mitä?

Géronte. Katso minua silmästä silmään.

Léandre. No?

Géronte. Mitä täällä on tapahtunut?

Léandre. Mitäkö on tapahtunut?

Géronte Niin. Mitä olet tehnyt poissaollessani?

Léandre. Mitä minä sitten muka olisin tehnyt, isä?

Géronte. Minä en suinkaan tahdo, että olisit tehnyt, minä kysyn vaan, mitä olet tehnyt.

Léandre. Minä! Minä en ole tehnyt mitään sellaista, josta voisitte moittia minua.

Géronte. Et mitään?

Léandre. En.

Géronte. Oletpa jotakuinkin röyhkeä.

Léandre. Tiedän olevani syytön.

Géronte. Scapin on kuitenkin kertonut teistä uutisia.

Léandre. Scapin?

Géronte. Ahaa! Jopa punastut.

Léandre. Mitä hän on kertonut teille minusta?

Géronte. Tämä paikka ei ole sopiva jutun tutkimiseen; me tarkastamme sitä muualla! Joudu kotiin, minä seuraan sinua heti sinne. Ah! Lurjus! Jos sinä tuotat minulle häpeää, niin en tunnusta sinua pojakseni, etkä milloinkaan saa tulla näkyviini.

NELJÄS KOHTAUS

Léandre. Scapin on minut pettänyt! Tuo konna, jonka pitäisi ennen kaikkea pitää salassa kaikki, mitä uskon hänelle, hän ensimäisenä juoksee ilmaisemaan kaiken isälleni. Ah! Minä vannon taivaan kautta ettei tämä petos jää rankaisematta.

VIIDES KOHTAUS

Octave. Léandre. Scapin.

Octave. Rakas Scapin, kuinka suuresti saan kiittää puuhiasi! Mikä mainio mies sinä olet! Miten olisi minun käynytkään, jollei taivas olisi tuonut sinua avukseni!

Léandre. Ahaa! Siinähän te olettekin! Olen oikein iloinen nähdessäni teidät, senkin konna.

Scapin. Se on liian suuri kunnia minulle.

Léandre (paljastaen miekkansa). Vielä laskette sopimatonta leikkiäkin! Ah, kyllä minä opetan —

Scapin (heittäytyen polvilleen). Hyvä herra!

Octave (astuen molempien väliin estääkseen Léandrea lyömästä). Ah! Léandre!

Léandre. Ei, Octave, elkää pidättäkö minua.

Scapin (Léandrelle). Voi, armollinen herra!

Octave (pidättäen Léandrea). Armoa!

Léandre (aikoen iskeä Scapinia). Antakaa minun tyynnyttää vihani.

Octave. Ystävyytemme nimessä, Léandre, elkää tehkö hänelle pahaa!

Scapin. Armollinen herra, mitä minä sitten olen tehnyt?

Léandre (aikoen iskeä Scapinia). Mitäkö olet tehnyt, konna?

Octave (pidättäen vielä Léandrea). Rauhoittukaa!

Léandre. En, Octave. Hän tunnustakoon heti petollisuutensa. Äsken sain muilta kuulla, mitä kepposia olet minulle tehnyt. Mutta nyt tahdon kuulla tunnustuksen omasta suustasi tai lävistän sinut miekallani.

Scapin. Voi, armollinen herra! Voisitteko todellakin olla niin sydämetön?

Léandre. No, puhu sitten.

Scapin. Minä olisin siis teille tehnyt jotain, armollinen herra?

Léandre. Niin, konna. Eikö sinun omatuntosi syytä sinua siitä?

Scapin. Minä vannon, etten tiedä mistä on kysymys.

Léandre (lähestyen surmatakseen Scapinin). Etkö tiedä?

Octave (hilliten Léandrea). Léandre!

Scapin. No niin, armollinen herra, koska te nyt välttämättömästi tahdotte, niin tunnustan tovereitteni kanssa juoneeni sen pikku tynnyrillisen espanjalaista viiniä, jonka tässä eräänä päivänä saitte lahjaksi. Sitten leikkasin läven tynnyriin ja kaadoin tynnyrin ympärille vettä, jotta uskoisitte viinin juosseen maahan.

Léandre. Sinäkö hulttio joit espanjalaisen viinini ja olet syypää siihen, että toruin piikaa luullen hänen tehneen minulle tuon kepposen?

Scapin. Niin, minä se olin, armollinen herra. Antakaa se mulle anteeksi.

Léandre. Olenpa iloinen kuullessani tämän. Mutta siitä ei ole nyt kysymys.

Scapin. Eikö siitä, armollinen herra?

Léandre. Ei. Aivan toinen asia koskee minua lähemmin. Sinä saat sen itse sanoa minulle.

Scapin. Armollinen herra, minä en muista tehneeni muuta.

Léandre (aikoen lävistää Scapinin). Etkö aijo tunnustaa.

Scapin. Ai!

Octave (hilliten Léandrea). Rauhoittukaa!

Scapin. Armollinen herra, on kyllä totta, että kolme viikkoa sitten lähetitte minut eräänä iltana viemään pienen kellon nuorelle mustalaistytölle, jota rakastitte. Palasin kotia aivan kurassa, kasvot verissä ja sanoin kohdanneeni rosvoja, jotka olivat minut pahanpäiväisesti piesseet ja vieneet kellon. Minä itse, armollinen herra, olin pistänyt sen omaan taskuuni.

Léandre. Sinäkö varastit kelloni?

Scapin. Minä, armollinen herra, nähdäkseni paljoko kello on.

Léandre. Ahaa! Saanpa kuulla tässä kauniita juttuja. Mutta siitäkään ei ole kysymys.

Scapin. Eikö siitäkään?

Léandre. Ei, konna. Sinun täytyy vielä muutakin tunnustaa minulle.

Scapin (Its.). Hiisi vieköön.

Léandre. Puhu pian, minulla ei ole aikaa odottaa.

Scapin. Armollinen herra, muuta minä en ole tehnyt.

Léandre (aikoen lävistää Scapinin). Etkö muuta?

Octave (asettuen Léandren eteen). Seis!

Scapin. No niin, armollinen herra, muistatteko vielä tuon peikon, siitä on nyt kuusi kuukautta, joka eräänä yönä antoi teille aika lailla selkään ja melkein oli taittaa niskanne, kun paetessanne putositte erääseen kellariloukkoon.

Léandre. No?

Scapin. Minä, armollinen herra, minä olin tuo peikko.

Léandre. Sinäkö, lurjus?

Scapin. Niin, minä, armollinen herra. Ainoastaan peloittaakseni teitä ja vieroittaakseni teidät yöjuoksuhalustanne, joka teitä vaivasi.

Léandre. Sopivassa tilaisuudessa vielä muistan, mitä nyt sain kuulla. Mutta minä tahdon sinut tunnustamaan, mitä olet sanonut isälleni?

Scapin. Teidän isällenne?

Léandre. Niin, katala, minun isälleni.

Scapin. En ole häntä vielä nähnytkään matkansa jälkeen.

Léandre. Etkö nähnytkään?

Scapin. En, armollinen herra

Léandre. Onko se totta?

Scapin. On, toden totta. Hän itse saa sen teille todistaa.

Léandre. Hänen omasta suustaan olen sen kuullut.

Scapin. Teidän luvallanne sanoen hän ei ole puhunut totta.

KUUDES KOHTAUS

Léandre. Octave. Carle. Scapin.

Carle. Armollinen herra, minä tuon ikäviä uutisia. Rakastettunne on vaarassa.

Léandre. Mitä?

Carle. Mustalaiset ovat täällä, aikoen viedä Zerbinetten muassaan. Hän itse kyynelsilmin käski minun heti tulla ilmoittamaan teille, että jollette kahden tunnin kuluessa maksa heille sitä summaa, jonka he vaativat Zerbinettestä, niin menetätte hänet ainiaaksi.

Léandre. Kahden tunnin kuluessa.

Carle. Kahden tunnin kuluessa.

SEITSEMÄS KOHTAUS

Léandre. Octave. Scapin.

Léandre. Voi, rakas Scapin, auta minua!

Scapin (nousten ja asettuen ylpeästi Léandren eteen). Voi, rakas Scapin! Nyt olen rakas Scapin, kun minua tarvitaan.

Léandre. Minä annan sinulle kaikki anteeksi, mitä äsken kerroit, vaikka olisit vielä pahempaakin tehnyt.

Scapin. Ei, ei, älkää antako minulle anteeksi. Lävistäkää minut miekallanne. Olisin iloinen jos tappaisitte minut.

Léandre. En. Minä rukoilen, pelasta minut, auta minua lunastamaan rakastettuni.

Scapin. En, en. Parasta on tappaa minut.

Léandre. Sinä olet siihen liian kallis. Minä rukoilen sinua käyttämään ihmeteltävää neroasi, nyt sitä tosiaan tarvitaan.

Scapin. Ei, tappakaa minut, sanon minä.

Léandre. Armoa! Älä enää ajattelekaan sitä ja auta minua.

Octave. Scapin, hänen hyväkseen täytyy jotain tehdä.

Scapin. Hänen hyväkseen, kun ensin on minua sillä tavalla solvaissut?

Léandre. Minä rukoilen, unohda vihani ja auta minua.

Octave. Minäkin rukoilen hänen puolestaan.

Scapin. Minua on liian syvästi loukattu.

Octave. Voita mielipahasi.

Léandre. Jätätkö Scapin, minut tähän kurjaan tilaan.

Scapin. Tuolla tavoin, aivan syyttömästi solvata minua!

Léandre. Olin väärässä, minä myönnän sen.

Scapin. Haukkua minua konnaksi, heittiöksi, roistoksi!

Léandre. Minä kadun katkerasti tekoani.

Scapin. Aikoo vielä lävistää minut miekallaan.

Léandre. Minä pyydän koko sydämmestäni sinulta anteeksi. Ja jollei muu auta, heittäydyn eteesi polvilleni, näin, Scapin, rukoilen sinua vielä kerran, älä jätä minua!

Octave. Toden totta, Scapin, sinun täytyy suostua.

Scapin. Nouskaa nyt sitten, elkääkä toista kertaa olko niin tuittupäinen.

Léandre. Mutta lupaatko toimia puolestani?

Scapin. Saattehan sitä ajatella.

Léandre. Mutta tiedäthän, aika rientää.

Scapin. Olkaa huoleti. Paljoko tarvitsette?

Léandre. 500 tukaatia.

Scapin. Ja te?

Octave. 200 tukaatia.

Scapin. Ne kiskon teidän isiltänne. (Octavelle.) Mitä teidän isäänne tulee, on keino jo keksitty. (Léandrelle.) Ja huolimatta teidän isänne äärettömästä saituudesta aijon hänestä suoriutua vielä helpommin, sillä te tiedätte, että sillä miehellä, Jumalan kiitos, ei ole ylenpalttisesti ymmärrystä, ja minä kyllä saan hänet uskomaan vaikka mitä. Ettehän siitä loukkaannu, eihän teitä kuukaan pidä vähääkään hänen kaltaisenansa ja tiedättehän kyllä, että häntä pidetään vaan muodollisesti teidän isänänne.

Léandre. Sepä kaunista, Scapin.

Scapin. No, no, älkää nyt suuttuko, laskinhan minä leikkiä. Mutta tuolla näen Octaven isän tulevan. Aletaan hänestä, koska hän on saapuvilla. Menkää te molemmat pois. (Octavelle.) Ja te, sanokaa Silvestrelle, että hän himphamppua tulee tänne näyttelemään osaansa.